EFM Groupin ja Karelia ammattikorkeakoulun yhteistyö tuottaa parempia insinöörejä.
“Tälläkin hetkellä on useampi opinnäytetyö käynnissä ja kesäisin opiskelijoita on Groupilla harjoittelussa”, kuvailee Karelia AMK:n lehtori Jarno Mertanen yhteistyötä EFM Groupin kanssa.
Tiivis kanssakäyminen käynnistyi viitisen vuotta sitten.
“Viimetillä pidettiin leaniin liittyvä tuotannon kehityksen koulutuspätkä. Siitä se lähti.”
Insinööriopiskelijat pääsevät vuosittain vierailemaan Groupin tehtailla.
“Juuri hiljattain käytiin KKR Steelillä. Opiskelijat ovat aina tyytyväisiä, kun näkevät tekemistä livenä. Muutama opiskelija ei ollut koskaan käynyt konepajassa ja kaikki oli uutta ja ihmeellistä. “
Vierailuja järjestetään myös toiseen suuntaan. Viime syksynä CNC:n Juuso Herranen kävi kertomassa konepuolen toisen vuoden opiskelijoille koneistettavan osan suunnittelusta. Viimetin Olli Rissanen puolestaan jakoi käytännön vinkkejä tuotannon kehittämisestä kolmannen vuoden opiskelijoille.
“Yhteistyö on todella arvokas lisä, josta on opiskelijoille kovasti hyötyä. He saavat tietoa, vinkkejä ja käytännön kokemuksia. Vierailut poikivat ahaa-elämyksen, että tuonne voisi hakea harjoitteluun tai tekemään opinnäytettä.”
Groupissa tusinan verran Kareliasta valmistuneita
Harjoittelujen, opinnäytteiden ja muun yhteistyön siivittämänä EFM Groupille on päätynyt töihin tusinan verran Karelia AMK:n kasvatteja. Esimerkiksi Viimetin laatuinsinööri Sirpa Mertanen teki vuonna 2022 Karelia AMK:n opinnäytetyönsä Viimetin ja CNC:n IMS-toimintajärjestelmien yhdenmukaistamisesta.
“Meiltä valmistuneet opiskelijat tuppaavat työllistymään paikallisiin yrityksiin. Valtaosa jää alueelle töihin”, Jarno kertoo.
Jarno näkee Karelia AMK:n roolin koko Pohjois-Karjalan teollisuuden kannalta erittäin tärkeänä.
“Itä-Suomeen on vaikea houkutella muualta insinöörejä. Meidän koulutus on monelle paikalliselle yritykselle todella merkittävä kanava saada osaavaa väkeä.”
“Melkein kaikille opiskelijoille löytyy harjoittelupaikka paikallisista firmoista. Viime vuodet ovat olleet tosi hyviä, Toki ensi kesä tulee olemaan haasteellinen, koska taloustilanne on hankala.”
Perustiedot koulusta, erikoistuminen töissä
Joensuussa on paljon erilaisia teollisia yrityksiä. Siitä johtuen niiden tuotteet ja bisneskin ovat hyvin erityyppisiä.
“Joillakin tuote mahtuu kämmenelle, mutta toisilla ei edes kuorma-auton kyytiin.”, Jarno kuvailee.
Koska yritysten tarpeet eroavat toisistaan, ammattikorkeakoulu ei voi tuottaa niille insinöörejä mittatilaustyönä.
“Opiskelijat saavat täältä hyvän peruspohjan toimia insinöörinä kone- ja metalliteollisuudessa tehtävässä kuin tehtävässä, mutta alan syvällisempi tieto opitaan vasta yrityksessä. Opintosisällöt painottuvat perusinsinöörityön puolelle eli uskon, että EFM Groupia tämä koulutus palvelee hyvin.”
Robotiikkaa harjoitellaan kahdella robotilla
Robotiikka lisääntyy koko ajan metalliteollisuudessa ja siksi sitä opetetaan myös Karelia AMK:n insinöörikokelaille. Koulun labrassa on iso robottisolu, jolla opiskelijat pääsevät tutustumaan esimerkiksi robotin konenäköön ja mittaamiseen sekä ohjelmoimaan robotille hitsaus- ja kappaleenkäsittelytehtäviä.
“Sitten on pieni robottisolu, jolla opiskelijat harjoittelevat kappaleenkäsittelyä pienillä muovisilla kappaleilla. Opiskelijat tykkäävät robottilabroista, koska siellä pääsee tekemään asioita käytännössä”
“Meillä oppii robotiikasta perusteet. Osaat tehdä robotille jonkinlaisen ohjelman ja katsoa, että työkierto toimii.”, Jarno määrittelee.
Tekoälyä Kareliassa opiskellaan toistaiseksi vain tietotekniikan linjalla.
“Mutta tekoälyltä ei tule yksikään nyt valmistuva insinööri uransa aikana välttymään. Jos käyt vaikka Saksassa modernissa tehtaassa, niin siellä tekoäly jyllää jo, mutta paikallisissa yrityksissä tuotantomäärät ovat niin paljon pienempiä, että täällä ei vielä suuremmassa mittakaavassa.”
Kansainväliseltä linjalta tarjolla hyviä tekijöitä
Tänä keväänä Karelia AMK:sta valmistuu ensimmäiset kansainväliset insinöörit Industrial Management -linjalta. Opiskelijoita on esimerkiksi Ghanasta, Philippiineiltä, Nepalista, Saksasta, Venäjältä, Ruotsista, Jordaniasta, Turkkista ja tietenkin Suomesta.
“Heistä löytyisi paikallisille yritykselle hyviä tekijöitä. On tosi lahjakkaita opiskelijoita mukana. He voisivat työskennellä vaikka laatupäällikköinä, tuotantopäällikköinä tai ostoinsinööreinä.”, Jarno vinkkaa.
Harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen löytäminen ulkomailta tuleville opiskelijoille on kuitenkin ollut vaikeaa. Ainakin osalle suomen kieli on hankalaa, vaikka sitä opiskellaankin.
“Opintoihin kuuluu paljon suomenkieltä. Tarkoitus on, että he oppisivat kieltä sen verran hyvin, että pystyisivät toimimaan paikallisessa yrityksessä.”
Ahkeruudesta homma ei jää kiinni.
“Kansainvälisten opiskelijoiden motivaatio on korkealla. Yksi syy on varmaan lukukausimaksut. Parhaat ovat poikkeuksellisen huolellisia ja kyselevät asioista todella tarkkaan. Voi tulla suorastaan kysymystulvia”, Jarno kertoo.