KKR Steelin leikkaajat takaavat laadun lukemalla liekkiä ja ääniä.
”Sukulaisia ja työkavereita ei voi valita, mutta nyt on sattunut sellainen porukka, että on hyvä meininki”, kuvailee Lauri Haapiainen KKR Steelin leikkaajien tiimin henkeä.
Vieressä nyökyttelevät Janne Nylander ja Niko Sorsa.
Lauri ja Niko leikkaavat terästä kaasu- ja plasmaleikkureilla, Janne puolestaan laserilla.
“Pitkälti ajetaan kaasua ja plasmaa sekaisin.”, Niko kertoo.
Sen sijaan kaasun, plasman ja laserin “sekakäyttö” on todettu huonoksi ideaksi.
“Parempaa laatua tulee, kun ei ole sekakäyttäjiä. On paljon tehokkaampaa, kun jokainen opettelee jonkun tietyn homman hyvin.”, Janne perustelee.
KKR:n hallissa on sekä plasmaleikkureita että laserleikkureita neljä ja kaasuleikkureita kaksi. Leikkureilla työskentelee 23 hengen tiimi, joka ajaa koneita kahdessa vuorossa.
Kaasuleikkuri vaati eniten opiskelua
Leikkaajan työ alkaa, kun koneelle ilmestyy nestaajan tekemä leikkausohjelma. Ensin pitää valita teräslevy, jonka paksuus ja materiaali täsmäävät tilaukseen.
“Sitten vielä tarkastetaan materiaalin paksuus, laatu ja koko ennen kuin levy laitetaan leikkuupöydälle”, Janne kertoo.
Kaasuleikkuri vaati leikkaajalta eniten manuaalista työtä.
“Kaasulla pitää itse huolehtia, että levy on suorassa, plasmalla kone tarkistaa suoruuden.”, Lauri selittää.
Sitten ajetaan testipala, jotta nähdään, että kaikki on kunnossa. Paitsi Laserilla, jossa ohjelman alkuun on koodattu pienempi osa, josta laatu tarkistetaan. Sen jälkeen rei´ítetään levyyn jokaisen osan kohdalle aloituspiste ja aletaan ajamaan.
Vuodesta 2017 KKR:llä leikannut Lauri on kolmikosta tuorein leikkaaja.
“Alussa, hyppäsin suoraan syvään päätyyn, kun opettelin ajamaan plasmaa.”
Plasma opetellaan yleensä ensin, koska kaasulla leikkaaminen on vaikeampaa.
“Kaasulla on paljon enemmän vahtimista. Siinä syntyy eniten tuhoa, jos tulee törmäys.”, Lauri perustelee.
Yhteensä 50 vuotta kokemusta
Tämän kolmikon ei tosin tarvitse enää opetella, sillä heillä alkaa olla yhteensä puolen vuosisadan kokemus leikkaamisesta.
“Minulle tulee tänä vuonna täyteen 20 vuotta KKR:llä”, Niko ynnäilee.
“Saatkohan kultakellon ja viirin?”, Lauri lohkaisee.
“Vai täällä leikatun plakaatin”, Janne hörähtää.
Kun Niko aloitti KKR:llä, firma toimi Helatiellä pienessä hallissa alle kymmenen työntekijän voimin, nykyään tekijöitä on 130. Tuolloin leikkaajat ajoivat yhtä kaasukonetta ja kahta plasmaa.
“Kappalemäärät olivat pieniä, ei ajettu aina edes täyttä levyä”, Niko muistelee.
Kokeneet leikkaajat arvostavat KKR:llä varmaa työpaikkaa.
“Vaikka on maailmalla on sattunut mitä, niin töitä on aina löytynyt.”, kolmikko toteaa.
“Homma on monipuolista ja saa itsenäisesti tehdä.”, Janne listaa työn parhaita puolia.
Ammattilainen tunnistaa osansa valmiista tuotteesta
Mitä leikkaajan työ sitten vaatii?
“Kärsivällisyyttä”, Janne vastaa.
“Ei tähän oikein mitään kouluja ole. Työtehtävän joutuu opiskelemaan itse paikan päällä.”, Lauri jatkaa.
Hyvä leikkaaja tarvitsee sekä silmiä että korvia.
“Pitää oppia näkemään liekin muodosta ja kuulemaan äänestä, että leikkaus menee oikein. Kun leikataan koko levy kerrallaan, niin olisi syytä olla sama jälki alusta loppuun.”, Niko selittää.
“Kokemuksesta tietää, että kun tekee tiettyjä asioita, niin kohta pitää kuulua tietty ääni. Jos sitä ei ala kuulua, jotain on pielessä. Tämä on kuin laittaisi nuotion palamaan, sen kyllä kuulee, kun se palaa hyvin”, Janne tarkentaa.
Kun leikkausohjelma pyörii, leikkaajan työ on prosessiin valvomista.
“Vastaat siitä, että kaikki menee hyvin. Laserilla joutuu muutaman kerran päivässä puuttumaan prosessin kulkuun.”, Janne arvioi.
Kaasuleikkuri on tässäkin suhteessa vaativin, sitä pitää vahtia tiiviimmin kuin muita.
“Laser pysähtyy itsestään, jos tulee joku virhe, mutta kaasu ei pysähdy.”, Lauri selittää.
Leikkaamosta osat lähtevät yleensä hitsaukseen, särmäykseen, maalaukseen, sinkoon tai suoraan asiakkaalle.
Kokenut leikkaaja tunnistaa tekemänsä osan myös valmiista tuotteesta.
“Kun ajaa vaikka asiakkaan toimipaikan ohi, niin kyllä sen näkee, että tuo osa on täällä tehty.”, Lauri sanoo.